Sitten asiaan, kuinka moni teistä lähtisi telttailemaan maailman perintölistalle rankatulle hiekkasaarelle hirveiden viinapattereiden kanssa? Jos mä on ainut, joka annan jonkinlaisen soraäänen tässä kohtaa niin taitaa kaikki mennä niinkuin todellisuudessa. Varatessani Fraser-matkaani en siis todellakaan tiennyt, että matkanjärjestäjä kehoittaa kaikkia, jotka ei aja juomaan autossa niin paljon kuin kerkeää ja suuntaamaan pullokaupan ilmaiseen shuttleen heti autonvuokruspapereiden ollessa kunnossa. No mulla kävi tuuri, sillä ryhmässämme oli 17kimmaa ja yksi kundi ja meno säilyi viileässä ja välillä tihkuisessa säässä hyvin hillittynä. Itärannikon meininkiä tää biletys?! Halleluja!
Bookkasin reissun Wicked travelissä ja tein retken Palace adventuresin huostassa. Toi on kai mainostettu melko rauhallisena ja hyviä palautteita saaneena yhtiönä, todelliset bilehileet menee saarelle Dingon kanssa. Jos valitset Palacen, älä säikähdä heidän 70-luvun tyylistä hostellia Hervey Bayssä, jossa yhdessä unitissa on yksi lusikka ja 15veistä ja sängyn peitteet vanhojen fläkkien peitossa... Heidän retkensä on ihan ok... Ja huom, olen mä huomannut, että olen alkanut arvostaa mukavuutta, siisteyttä ja asiallisuutta ihan eritavalla kuin ennen! Ekana iltana jopa kirjoitin päiväkirjaan "Mitä helvettiä taas tulin tällaiselle retkelle, pidänhän enemmän merestä ja kaupungeista, mutta luontoa on jo tullut nähtyä ihan tarpeeksi". Haha, hyvä kokemus se kuitenkin oli näin jälkikäteen katsottuna!
Saaressa on siis idea ajella ympäri välillä ketterää ajotaitoa vaativia hiekkateitä ja katsella kieltämättä upeita ja ainutlaatuisia nähtävyyksiä kuten kristallin kirkkaita järviä, jokia ja puroja, hätistellä tai kuvata dingoja, syödä aamupalaa tyhjällä rannalla, taapertaa ympäri paljasjaloin tai lipsukkaissa... Jopa minä hylkäsin kovat kenkäni ja tallustin pari päivää flipflopeissani. Ja hiekka, jota on sitten ihan joka puolella, on todella silkkistä ja hienoa, ihanaa iholla - vaarallista kamerassa, omani jätin suosiolla mantereelle säilöön.
Illalla sitten jokainen valmisteli omat muonansa ostamistaan eväistä (näin Palacella) ja istuttiin telttakatoksen alla pelaamassa korttia ja juomapelejä.
Saarella on kiistatta vau-kohteita ja niiden välissä paljon samanlaista metsää kuin Australiassa yleensä. Paras anti mulle oli kai se ajelu, kun päästeltiin kuuttakymppiä suoralla rannalla ja möngittiin kymppiä saaren keskellä olevilla upottavilla hiekkateillä. Ja Lake McKenseyssä kävin uimassa! Kerrankin oli etua olla suomalainen, kun viileähköön veteen pulahtaminen ei tuottanut sen enempää tuskaa. Montakohan kertaa olen täällä olleessani käynyt uimassa? En montaa, koko vuoden aikana siis. Hmm, pitänee yrittää pulahtaa niihin Cairnsin kuuluisiin laguuneihin.
Ja sitten, kun matkaatte itärannikkoa ylös tai alas niin poiketkaahan ihmeessä pariksi yöksi Agnes Wateriin ja Town 1770:n, nää on ihan pikkuruisia kyliä, mutta fiilis ja maisemat on pysähdyksen arvoisia! Southern Cross-backpackersissä saatte vielä ilmaisen netin, mukavan sängyn ja kuljetuksen kaupunkiin. Suosittelen!