Kela-asiosta

Päivitetty 0700 27.6.2014

Olen huomannut, että Kelan kanssa asiointi on useille epämieluisaa, vaikka instanssi on yrittänyt keventää ja parantaa julkisuuskuvaansa viimeaikoina. Omasta kokemuksesta sanoisin, että helpoimmalla pääsee, jos viitsii toimittaa kaikki hakemukset tai ilmoitukset ajoissa. Kela ei näe kaikkea, mutta ainakin väestötietojärjestelmän muuttotiedot he tuntuvat näkevän. Kokosin tässä lyhyen infon koskien oikeutta sosiaaliturvaan Australiassa oleskelun aikana, jotta te pian lähtevät osaatte täyttää oikean lappusen ja säästytte ainakn siltä päänvaivalta, että Kelasta tulee kirje jonnekin tyhjään Suomen asuntoon, missä ette ole vastaamassa siihen ja seuraavaksi olettekin jo hylättyjä Suomen sosiaaliturvasta! Matkavakuutustakaan ei saa ilman Kela-korttia, sillä Kelan korvaama välttämätön sairaanhoito ei yleensä ole vakuutusyhtiöiden vaan Kelan korvausvastuulla. Vakuutus maksaa sitten ylimenevät kustannukset, mitä reissussa sitten sattuisikin sattumaan kuten sairaalaoleskelun tms. Ambulanssilentoja ainakaan oma Gouda-vakuutukseni ei suoraan luvannut korvata, mutta halleluja sellaista ei tarvinnutkaa. Ja jos tarvitsisi, ehkä maksu olisi viimeisenä mielessä.

Eli siis, jos olet Australiassa alle vuoden se on sosiaaliturvan kannalta täysin ok, mutta muista ilmoittaa asiasta Kelaan. Jos saat aikaiseksi esimerkiksi sairaanhoidon korvauksia tai maistraattiin teet muuttoilmoituksen ennen lähtöä, alkaa Kelasta tulla kyselyjä ulkomaillaolon syystä. Asia on siis helpompi hoitaa pois alta heti, vaikka Kelan verkkopalvelussa kohdassa Hakemukset ja ilmoitukset -> Oikeus Suomen sosiaaliturvan ja sitten Jatka. Vastoin yleistä (?) luuloa, sosiaaliturva ei ole kansalaisoikeus tai lakiin kirjattu jokaisen suomalaisen automaattiominaisuus. Se perustuu Suomessa asumiseen, ja jos Suomesta muuttaa pois, on tämä oikeuskin annettava pois. Voit työskennellä Australiassa vapaasti paikallisen työnantajan palveluksessa, koska kyseessä sosiaaliturvasopimusmaa ja oleskelusi kestää alle vuoden. Itse kuitenkin ilmoitin ulkomailla oleskelun syyksi Working holiday, käsittelijät kyllä tuntevat tämän matkailun muodon. Muista kuitenkin ilmoittaa aika tyyliin 1.1.2015-31.12.2015, se on alle vuoden. 1.1.2015-1.1.2016 aiheuttaa jo käsittelijälle päänvaivaa... Yli vuoden olisi sitten oltava joko suomalaisen työnantajan lähettämä, päätoiminen opiskelija ym, muuten sosiaaliturvaan ei ole aihetta, koska Suomessa sosiaaliturva perustuu täällä asumiseen. Tämä tarkoittaa siis, että alle vuoden oleskelu tässä tapauksessa Australiassa tulkitaan väliaikaiseksi eikä ihminen Suomen lain silmissä muuta ulkomaille asumaan. Yli vuoden oleskelussa katsotaan, ettei oleskelu ulkomailla ole enää tilapäistä kuten alle vuoden tilanteessa vaan pysyvää ja silloin "suora" oikeus sosiaaliturvaan Suomesta raukeaa.

Kannattaa siis mielestäni vaikka ilmoittaa ensin juuri se alle yksi vuosi, jos toinen ei ole ihan pommin varma ja mahdollisista liitteistä esiin tuleva. Oleskelun jatkumisesta voi sitten vihjaista toisen vuoden alkaessa, lentää kyllä sosiaaliturvasta, mutta niin se vaan menee. Kun Suomesta muuttaa pois, on tietyistä eduista luovuttava. Sosiaaliturvaan kuuluessa sairaanhoitoa tulisi Australiassa saada Suomen passilla, paikallista kelakorttia voi hakea, kun tarvetta ilmenee. Olisikohan siinä lyhykäisyydessään Kela-asioinnin helppous sosiaaliturvan kannalta! Päätöksen saaminen voi kestää hetken, siitä ei yleensä pidä huolestua ja verkkoasioinnin kautta voi hakemuksen statusta tutkailla iisisti.

Kylmä kesä täällä ja kylmä talvi siellä

Olen saanut kaksi uutta seuraajaa blogiin, vau! Hetken pohdin tämän blogin unohtamista, mutta jos verkkainen kirjoitustahti ei haittaa, jatkan. Ties vaikka johonkin muualle pääsis joskus, ainakin matkoja bloggais. Quebecissä vois harkita asumistakin... Australiasta kuitenkin, törmäsin pari päivää sitten kaveriin, jota en ollut nähnyt vuosiin ja pääsin kertomaan parista viime vuodestani. Onneksi hänkin oli ajatellut omaa Aussi vuotta, sain heittää löylyä kiville! Voi kuinka haluaisin kirjoittaa kirjan vuodesta ja rohkaista ihmisiä lähtemään, ja saada joku tajuamaan kuinka uniikki tilaisuus se on. En ole vielä edes käynyt kuviani uudelleen läpi, miten hullua!

Serkun synttäreillä tapasin puolestaan hänen miehensä puolen sukua ja kimman, joka on mukana Fangirl Questissä. Hän on matkustanut Englannissa ja Amerikassa screenframing projektin parissa, missä he ovat kuvanneet sarjojen ja filmien kuvauspaikkoja, tarkemmin projektista heidän nettisivuillaan http://fangirlquest.tumblr.com. He olivat matkallaan viimeksi yli vuoden, joten  puhuimme matkalla olosta, kotiin paluusta, matkustustavoista, Kelasta... Päällimmäisenä hänen sanoistaan jäi mieleen kuinka ennen matkaa, ja matkalla, olo on ihana, mutta kuinka paluu musertaa. Hän kertoi nyt vasta hoganneensa, että kotiin paluu ei ole lopullista vaan palattuaan voi lähteä matkaan uudelleen. Ymmärrän fiiliksen, mutten ihan allekirjoita tunteneeni samaa. Lähtö on aina kutkuttava ja etenkin lyhyeltä matkalta on haikeaa palata arkeen, mutta innostus tulee juuri siitä, että voi lähteä uudestaan, uuteen paikkaan, kokemaan uutta! Tai ainakin suunnitella seuraavaa. Olen oppinut kantapään kautta, että bileistä on paras lähteä, kun tunnelma on korkealla, jää parhaat muistot. Sama sopii matkailuun, jossain vaiheessa on oikea aika palata kotiin. Joskus se on viikon, joskus vuoden päästä, mikä itselle tuntuu oikealta.

Kotiin paluusta ja uuteen paikkaan matkustamisesta päästään seuraavaan aiheeseen. Yksi työkaveri on muuttamassa San Franciscoon joulun jälkeen ja toinen työkaverini haluaa lähteä sinne kevätlomalle, minun kanssani. Mutta kun olen jo käynyt siellä! Olen jo saanut pyyhkeitä siitä, että itken kuinka paljon maailmassa on nähtävää, yksi vanha ystävä yritti palauttaa minua asiassa maanpinnalle. Hän on asunut Sydneyssä jo kymmenen vuotta, mutta vieraillut vasta muutamissa Australian kaupungeissa. Minä oleilin maassa vuoden ja näin karkeasti ottaen 75% mestoista. Mutta ei saarnaus auta, ei auta vaikka olisi jo kuinka paljon nähnyt. Matkustaminen on harrastus, ei siitä saa tarpeekseen. Ja maailma on täynnä nähtävää. Minä haluaisin ainakin Istanbuliin, Islantiin, Italiaan, Japaniin, Barbadokselle, Intiaan Taj Mahalia katsomaan, Wieniin vanhempien kanssa, reppumatkalle Aasiaan ja junalla Vladivostokiin. Muistatteko mainoksen, jossa Orbitin maku kestää Helsingistä Vladivostokiin? Se on mainoslause jostain 80-luvulta. No San Franciscon lähellä on Sacramento, olenhan joskus ajatellut miten olisi jännää käydä paikoissa, mistä on tehty laulu, Sacramento on Middle of the Roadin menevä diskohitti 70-luvulta. Ehkä sinne San Franciscoon on lähdettävä, jos tilaisuus tarjoutuu. Seurassa matkustaminen on niin erilaista kuin yksin. Ja kotiin paluita on sitten yksi enemmän, yksi enemmän syitä lähteä uudelleen!