Saatuani nyt kerrottua läheisilleni tästä matkasta, ja viimeisestäkin paljastuksesta on aikaa noin kuukausi, olen alkanut kuulla ihmisten suusta ihailua rohkeudesta lähteä niin kauas niin pitkäksi aikaa niin teitymättömänä tulevasta. Viimeksi vuosia nuoremmat serkkuni ihastelivat yhdestä suusta, miten on hienoa, että uskallan tehdä jotain tällaista. "Ei me vaan uskallettais." Olen aina yhtä hämilläni tämän kuullessani. Kiitän toki, en muuta osaa. Ja mietin, ettei tässä ole kyse rohkeudesta tai muutenkaan näyttämisestä vaan kokeilunhalusta pikemminkin ja pohjimmiltaan omimmasta tavasta elää. Vähintään kerran vuodessa minulle tulee himo lähteä matkalle. Yleensä matka on lyhyt, lomailu, irtiotto arjesta. Parhaimmillaan, muutaman vuoden välein, matka on pidempi ja haastavampi. Ja sitten kerran viidessä vuodessa irrotan itseni kuin rikkaruohon ja siirrän jonnekin kauas, oikeasti pitkäksi ajaksi, mieluiten vuodeksi. Rakastan tätä jännitystä, sitä tunnetta, että todella voin, uskallan ja haluan lähteä yksin, kauas ja pitkäksi aikaa. Tässä on kyse palavasta halusta, korventavasta kaukokaipuusta, suuresta tarpeesta. Ja jos sitä ei ole (tarvetta, halua...), ei mielestäni ole mitenkään pakko lähteä repimään mihinkään. Jättää sen vaan niille, jotka tämän vuoksi elävät, siinä ei ole muuta hienoa kuin tunne, minkä matkaaja reissustaan saa. Jos sen sijaan lähtisi vain kiduttamaan itseään maan ääriin kokemaan jotain hienoa muiden ihasteltavaksi, järjestäisi itselleen tarpeettoman maanjäristyksen.
Viimeksi meinasin vakaasti jättää suunnittelun sikseen ja jättää loput katsottavaksi perille. En valehdellut siinä vaiheessa, mutta muutin mieleni hyvinkin äkkiä! Äitini alkoi nimittäin tenttailla minulta jotain mitättömiä pankkitilien käyttöoikeuksia, turhien tilien poistamista verkkopankistani varmuuden vuoksi ja muitakin käytännön asioita. Huomasin hermostuvani näistäkin kysymyksistä juuri sen takia, etten tuntenut olevani lainkaan valmis lähtöön olemassa olevilla tiedoilla. Niinpä suunnittelu jatkuu, sittenkin! Sain työkaverilta lainaksi matkaoppaan ja olen taas löytänyt monia hyviä nettisivuja tutkittaviksi. Google ja oikeat hakusanat ovat paras lähde mielenkiintoisimpaan tietoon. Enkä lähde enää listaamaan löydöksiä, sillä netti on tietoa täynnä. Se vaan, että kyllä, loppuun asti varmasti suunnittelen ja hyvässä ja pahassa hermoilen.
lauantai 30. kesäkuuta 2012
lauantai 23. kesäkuuta 2012
Lentosi on peruttu
Ensiksi kiitos mahtavista kommenteista lukijat! On aivan ihanaa saada kuulla teidän suunnitelmista ja kokemuksista, ja vastata mahdollisiin kysymyksiin. Se nostaa aina reissukuumeen makeesti lentoon!
Mutta sitten ajankohtaisuuksiin, sain nimittäin Kilroylta sähköpostitse ilmoituksen, että lentoni on peruttu. Finski on alkanut jo nyt säästää ja perua kaukokohteiden huonosti myyneitä lentoja sillä seurauksella, että käytännöllinen iltapäivän lento Hong Kongin oli pyyhkästy aikatauluista ja minut oli siirretty myöhäisen illan lähtöön. Lennän siis 13.8. kello 23.40, ja olen perillä vasta seuraavana päivänä 14.30 paikallista aikaa. Mietin pitkään varaanko paikkani 16.40 lähtevään koneeseen vai tähän myöhempään, mutta päädyin aikaisempaan voidakseni viettää Kiinassa reilut kolme kokonaista päivää. Nyt perillä on niukasti kolme päivää aikaa. Hyvänä puolena mainittakoon, että yölähdöllä tulee koneessa luultavasti nukuttua edes hetki ja jetlag on ehkä aavistuksen helpompi. Tosin Hong Kongin ja Helsingin välillä on vain neljän tunnin aikaero, joten voi olettaa etten ole aivan zombi koko kolmea päivää. Ja niin, näihin suunnitelmien muutoksiin on varmasti myös syytä tottua eli ei siitä enempää melua, näillä mennään.
Australiasta olen löytänyt yhden uuden kohteen, Australian zoon. Se on edesmenneen Krokotiilimiehen Steve Irwinin kuuluisaksi tekemä matkailukohde ja ainakin kotisivujensa mukaan hyvinkin käymisen arvoinen. Eli kun niitä koaloita pitäisi päästä halailemaan ja muutenkin nähdä kaikki mahdolliset eläimet yhdessä paikassa, on tässä varteen otettava kohde. Kotisivut täällä.
Sitten vielä se pdf-tiedosto, josta oli puhe viime postauksessa. Täältä löytyy vuonna 2004 tehty suomenkielinen tiivistelmä Australian working holiday-matkailusta, tekijän mukaan se on "Itsepäisen matkailijan opas". Tietojen ajankohtaisuutta en ole lähtenyt tarkastelemaan, mutta yleistietopakettina lehtinen on aivan hiton hyvä! Jos hintojen ja mahdolliset käytäntöjen muutokset ottaa huomioon saa lehtisestä hyvää boostia suunnitteluun ja kannustusta lähtöön.
Tätyy kyllä myöntää, että nyt on intensiivisin suunnitteluinto hiipunut ja kun suunnilleen tiedän paikkoja, jotka haluan katsastaa ja hieman tyyliä miten ne aion nähdä, jää loppu paikan päällä nähtäväksi. Suunnittelu on tärkeä osa yksin matkustamista ihan sen takia, että uskaltaa edes ajatella matkaan lähtemistä. Mutta jännimmät asiat tulevat usein vastaan sattumalta ja silloin on tärkeää olla vapaa suuntaamaan täysin eri suuntaan kuin oli alunperin ajatus. Vaikka onhan varasuunnitelmille aina tarvetta, sillä kun ei ole sitä jännää yllätystä edessä niin tietää kuitenkin, että voi mennä sinne minne pitikin.
Mutta sitten ajankohtaisuuksiin, sain nimittäin Kilroylta sähköpostitse ilmoituksen, että lentoni on peruttu. Finski on alkanut jo nyt säästää ja perua kaukokohteiden huonosti myyneitä lentoja sillä seurauksella, että käytännöllinen iltapäivän lento Hong Kongin oli pyyhkästy aikatauluista ja minut oli siirretty myöhäisen illan lähtöön. Lennän siis 13.8. kello 23.40, ja olen perillä vasta seuraavana päivänä 14.30 paikallista aikaa. Mietin pitkään varaanko paikkani 16.40 lähtevään koneeseen vai tähän myöhempään, mutta päädyin aikaisempaan voidakseni viettää Kiinassa reilut kolme kokonaista päivää. Nyt perillä on niukasti kolme päivää aikaa. Hyvänä puolena mainittakoon, että yölähdöllä tulee koneessa luultavasti nukuttua edes hetki ja jetlag on ehkä aavistuksen helpompi. Tosin Hong Kongin ja Helsingin välillä on vain neljän tunnin aikaero, joten voi olettaa etten ole aivan zombi koko kolmea päivää. Ja niin, näihin suunnitelmien muutoksiin on varmasti myös syytä tottua eli ei siitä enempää melua, näillä mennään.
Australiasta olen löytänyt yhden uuden kohteen, Australian zoon. Se on edesmenneen Krokotiilimiehen Steve Irwinin kuuluisaksi tekemä matkailukohde ja ainakin kotisivujensa mukaan hyvinkin käymisen arvoinen. Eli kun niitä koaloita pitäisi päästä halailemaan ja muutenkin nähdä kaikki mahdolliset eläimet yhdessä paikassa, on tässä varteen otettava kohde. Kotisivut täällä.
Sitten vielä se pdf-tiedosto, josta oli puhe viime postauksessa. Täältä löytyy vuonna 2004 tehty suomenkielinen tiivistelmä Australian working holiday-matkailusta, tekijän mukaan se on "Itsepäisen matkailijan opas". Tietojen ajankohtaisuutta en ole lähtenyt tarkastelemaan, mutta yleistietopakettina lehtinen on aivan hiton hyvä! Jos hintojen ja mahdolliset käytäntöjen muutokset ottaa huomioon saa lehtisestä hyvää boostia suunnitteluun ja kannustusta lähtöön.
Tätyy kyllä myöntää, että nyt on intensiivisin suunnitteluinto hiipunut ja kun suunnilleen tiedän paikkoja, jotka haluan katsastaa ja hieman tyyliä miten ne aion nähdä, jää loppu paikan päällä nähtäväksi. Suunnittelu on tärkeä osa yksin matkustamista ihan sen takia, että uskaltaa edes ajatella matkaan lähtemistä. Mutta jännimmät asiat tulevat usein vastaan sattumalta ja silloin on tärkeää olla vapaa suuntaamaan täysin eri suuntaan kuin oli alunperin ajatus. Vaikka onhan varasuunnitelmille aina tarvetta, sillä kun ei ole sitä jännää yllätystä edessä niin tietää kuitenkin, että voi mennä sinne minne pitikin.
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Jäätymisestä uuteen intoon
Pääsinpä yli pari viikkoa kestäneestä jäätymisestä, jonka aikana pidin projektiani taas vaihteeksi aivan idioottina ja olin melkein jäämässä kokonaan kotiin. Näitä tunteita on hyvä kokea jo Suomessa ja tajuta, että näin pää toimii. Välillä hienokin projekti tai suunnitelma ei vaan houkuta vaan tekee mieli luopua kaikesta, ja pohjimmiltaan tietää kuitenkin suunnitelman toteuttavansa ja matkaan lähtevänsä. Kai se on mielen puolustusmekanismia. Jännittävä painetaan pinnan alle hetkeksi ja nostetaan esiin vasta, kun suunnitelmalle on taas tilaus, mahdollisuus ja into.
Päästyäni takaisin lämpöasteiden puolelle puhutin yhtä kaveria, joka oli ollut muutamia vuosia sitten kaksi vuotta working holidayllä Australiassa. On muuten jokainen, jolle olen suunnitelmastani kertonut vähintään tiennyt jonkun, joka on Ausseissa tai Uudessa-Seelannissa kyseisellä työlomalla ollut. Suosittua siis! Ja sehän on hyvä tietää, paljon tyytyväisiä Ausseissa olleita on yhtä kuin luultavasti onnistunut omakin reissu. Mutta sitten siihen kaveriin, jota pääsin haastattelemaan. Suurin pohdinnan aiheeni on hetken ollut missä asuisin vuoden päivät, vuokraisinko asuntoja vai bunkkaisin hostellissa. Kaverini oli asunut koko kaksi vuottaan hostelleissa ja suositteli tätä majoitusmuotoa myös minulle. Monissa vuokrattavissa asunnoissa on kuulemma muutaman kuukauden minimi vuokra-aika, joten jos ei aio asettua yhteen paikkaan pidemmäksi aikaa, tulee vuokra-ajasta ongelma. Seuravaksi voisi sitten olla aihetta ostaa jonkun hostelliketjun kanta-asiakaskortti, itselle sopivan ketjun varmasti löytää parhaiten perillä. Nyt löytämäni isot ketjut ovat YHA, HI ja Base, joista ainakin kahteen ensiksi mainittuun saa hostellikortteja halvempaa majoitusta takaamaan. Coachsurfing on varmasti myös varteenotettava vaihtoehto, itse rekisteröidyin jo järjestön sivuille. Heillä on myös monenlaista aktiviteettia meneillään joka päivä.
Muuta faktaa en häneltä pumpannut, mutta lähinnä juttelimme kokemuksesta, syömisestä, töistä ja yleisesti matkan hienoudesta. Hän itse oli vieläpä mennyt paikan päälle ilman minkäänlaista suunnitelmaa ja päätynyt vaikka mihin makeisiin paikkoihin. Eli sinne vaan, kyllä se rento kulttuuri ja useat samassa tilanteessa olevat matkaajat kannattelevat pahan paikan tullen.
Hyvän keskustelufoorumin (viestitaulu) löysin Australian suomalaisten pitämältä Dundernews-sivulta, linkki sivuille täällä. Keskustelufoorumissa käydään keskustelua kaikesta mahdollisesta, mikä voi working holiday tai muutenkin Ozzissa matkustavaa kiinnostaa. Sieltä löysin myös hienon suomenkielisen pdf-tiedoston, jossa käydään läpi kaikki tarvittavat tiedot Working holiday oleskelua silmällä pitäen, postaan linkin tiedostoon kunhan pääsen omalle koneelleni.
Seuraavaksi sitten tulisi alkaa miettiä mitä oikeasti tarvitsen mukaani matkaan. Olin viime viikonloppun reissulla ja kassini kahden yön matkalle painoi tonnin! Pari koepakkausta voisi olla fiksu veto. Samoin jonkinlaisen listan tekeminen ja sen näyttäminen parille tutulle voisi auttaa järkevöittämään mukaan otettavan tavaran määrää. Siinäpä tärkeä ja iso haaste!
Päästyäni takaisin lämpöasteiden puolelle puhutin yhtä kaveria, joka oli ollut muutamia vuosia sitten kaksi vuotta working holidayllä Australiassa. On muuten jokainen, jolle olen suunnitelmastani kertonut vähintään tiennyt jonkun, joka on Ausseissa tai Uudessa-Seelannissa kyseisellä työlomalla ollut. Suosittua siis! Ja sehän on hyvä tietää, paljon tyytyväisiä Ausseissa olleita on yhtä kuin luultavasti onnistunut omakin reissu. Mutta sitten siihen kaveriin, jota pääsin haastattelemaan. Suurin pohdinnan aiheeni on hetken ollut missä asuisin vuoden päivät, vuokraisinko asuntoja vai bunkkaisin hostellissa. Kaverini oli asunut koko kaksi vuottaan hostelleissa ja suositteli tätä majoitusmuotoa myös minulle. Monissa vuokrattavissa asunnoissa on kuulemma muutaman kuukauden minimi vuokra-aika, joten jos ei aio asettua yhteen paikkaan pidemmäksi aikaa, tulee vuokra-ajasta ongelma. Seuravaksi voisi sitten olla aihetta ostaa jonkun hostelliketjun kanta-asiakaskortti, itselle sopivan ketjun varmasti löytää parhaiten perillä. Nyt löytämäni isot ketjut ovat YHA, HI ja Base, joista ainakin kahteen ensiksi mainittuun saa hostellikortteja halvempaa majoitusta takaamaan. Coachsurfing on varmasti myös varteenotettava vaihtoehto, itse rekisteröidyin jo järjestön sivuille. Heillä on myös monenlaista aktiviteettia meneillään joka päivä.
Muuta faktaa en häneltä pumpannut, mutta lähinnä juttelimme kokemuksesta, syömisestä, töistä ja yleisesti matkan hienoudesta. Hän itse oli vieläpä mennyt paikan päälle ilman minkäänlaista suunnitelmaa ja päätynyt vaikka mihin makeisiin paikkoihin. Eli sinne vaan, kyllä se rento kulttuuri ja useat samassa tilanteessa olevat matkaajat kannattelevat pahan paikan tullen.
Hyvän keskustelufoorumin (viestitaulu) löysin Australian suomalaisten pitämältä Dundernews-sivulta, linkki sivuille täällä. Keskustelufoorumissa käydään keskustelua kaikesta mahdollisesta, mikä voi working holiday tai muutenkin Ozzissa matkustavaa kiinnostaa. Sieltä löysin myös hienon suomenkielisen pdf-tiedoston, jossa käydään läpi kaikki tarvittavat tiedot Working holiday oleskelua silmällä pitäen, postaan linkin tiedostoon kunhan pääsen omalle koneelleni.
Seuraavaksi sitten tulisi alkaa miettiä mitä oikeasti tarvitsen mukaani matkaan. Olin viime viikonloppun reissulla ja kassini kahden yön matkalle painoi tonnin! Pari koepakkausta voisi olla fiksu veto. Samoin jonkinlaisen listan tekeminen ja sen näyttäminen parille tutulle voisi auttaa järkevöittämään mukaan otettavan tavaran määrää. Siinäpä tärkeä ja iso haaste!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)