lauantai 6. huhtikuuta 2013

Hmm, hmmm

Kyl se syksy vaan tännekin puolelle maailmaa saapuu, hitaasti, mutta varmasti. Olen vihdoin saanut vähän kosketusta hevosiin täällä poolotilalla, mutta kaksi tunnetta vaivaa oloani. Ensinkin viihtyessäni perheessä vain pari viikkoa roikun ikuisesti ulkopuolisen ja läheisen tuttavan välimaastossa, vaikka tämä perhe hyvin vastaan ottaakin. Maksaa kahvit, kun ollaan ulkona ja ojentaa ruoan järjestyksessä ei koskaan viimeisenä. Olen silti vain vieras, apuri. Toinen vaarallisempi tunne on laiskuus. Viikon jälkeen iskee halu istua pöydässä ja osallistua keskusteluun mielummin kuin nostaa peffansa ja alkaa pestä tiskejä Itsekseen keittiössä. En kuitenkaan ole perheenjäsen enkä vieraskaan, joten minulla ei usein ole sanottavaa mihinkään keskusteluun. Olen se apuri, "se jostakin". Tänään tosin yllätyin iloisesti, kun rouvan äiti tiesi kantavansa Marimekon unikko-kuosia Suomesta. Tuo "jostakin" muuttuikin maaksi Euroopassa!

Mitä enemmän tätä helpX:ää harrastan alan myös pohtia mikä on tarpeeksi apua? Monet määrittelevät sen neljäksi, viideksi tunniksi päivässä. Koskaan ei kuitenkaan sekunttikello ole pöydällä tikittämässä k. Hullun suomalaisen on siis tyydyttävä siihen, että rouva kehuu ja sanoo herrankin olevan tyytyväinen. Tuntosarvet koholla siis jatkoa samaan malliin.

Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja wegemiteen olen seitsemän kuukauden aikana tottunu. "Hi, how are you"- tuntuu kivalta, mutta aivoni eivät vieläkään osaa toistaa tervehdystä tarpeeksi nopeasti vastapuolelle. Jotkut aksentit aiheuttavat myös edelleen päänvaivaa, tyydyn usein hymyillen toteamaan "Yeees:)" Kerran tämä ei sopinut tilanteeseen ja sain tiedustella uudelleen mitä minulta olikaan kysytty. Mutta vain kerran! Kärpäsiinkin tottuu ajan kanssa, uskokaa pois.

Seuraava kohteeni on Yamba, hyvin suositeltu pikkukaupunki yön bussimatkan päässä Sydneystä. Viivyn siellä neljä yötä ja kokeilen sitten onneani hevostilalla lähellä Byron Baytä. Elätän toiveita, että voisin löytää rauhallisen Itä-rannikon ilman bilehiletystä, myöhään valvominen ei vain enää ole juttuni. Aussit kuulemma toteavat Iso-Britanniaan mennessään "ABC" another bloody casstle. Ausseissa se on kuulemma "ABB" another bloody beach.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti