Aamukampa

Tammikuussa aloin laskea päiviä kotiinpaluuseen. Ennen sitä en uskaltanut laskea kuin kuukausia, vuoden vaihteesta sitten päiviä. Nyt kammassa on piikkejä enää 67! Ihanaa, ihanaa. Eilen illalla uskalsin jo alkaa katsella kotimatkan kohteita. Mihin matkustaisin Uuden Seelannin talvessa? Missä yöpyisin Havaijilla? Millä matkustaisin Losista Friscoon??? Jännää, mutta ennen näitä on vielä jaksettava keskittyä itärannikkoon ja välttää aussiväsymys.

Huomenna jatkan kahdeksanneata HelpX-perheestä Byron Bayn letkeään tunnelmaan. Joku siinä paikassa on, etten voi vain hypätä dösään ja jatkaa Surfers Paradiseen... Moni sanoo, ettei Byronista lähde tyhjin mielin ja varmasti joku jää ihmettelemäänkin, mikä paikassa niin viehättää. Mä edustan koukkuun jääneitä! Byron Bayssä tai tarkemmin parikyt minuuttia sisämaahan itse kaupungista lähellä Mullumbimbyn kylää olen asustellut viimeiset kolme viikkoa enkä haluaisi millään lähteä jatkamaan matkaa! HelpX-perheeni sai mut ensin luomaan lantaa niin, että tuskin pääsin sängystä ylös aamuisin (toki osansa ruumiilliseen työhön tottumattomuudella)  ja pisti seuraavaksi kylmiltään maalaamaan kotinsa keskeisimmän tilan, keittiön, seinät. Siitä vaan, osaat varmaan maalata. Olethan maalannut aikaisemmin? Työpäivän jälkeen urakka on kuitenkin palkittu maailman parhaalla ruoalla, rennolla seuralla ja tuolla kuuluisalla Byron vibella. Ota olut, tai lasi viiniä. Ehkä sauhut? Relax darling, let's eat some cheese before dinner. Kaikesta tästä luksuksesta toki päästän irti lähtiessäni taas tien päälle, mutta ennen sitä Australian rennoimpaan paikkaan chillaamaan. Onko kellään mielipiteitä Byronista?