Suomessa, himassa

Olen nyt viikon ollut kotona. Viikko ei ole vuodesta pitkä aika ja silti tuntuu hyvin helpolta olla taas täällä, kotona. Ekana aamuna petasin sänkyä hymy huulilla, tänään matkustin ratikassakin hymyllen. Tunnen todella olevani kotona. En ole ehtinyt nähdä kuin pari kaveria tämän viikon aikana, mutta muistan jo millaista elämäni olikaan. Hieman erakkomaista. Kaupungilla olen tehnyt havaintoja ihmisistä ja asioista peilaten niitä kokemuksiini. Totesin muunmuassa, että ruoka on halvempaa, ihmiset hyvännäköisiä, sosiaaliset tilanteet kovin egoistisia ja ilma puhtaampaa. Menojalka alkoi vipattaa keskiviikon tienoilla ja olisi ollut päästävä Raumalle. En tarkkaan tiedä, miksi juuri sinne, mutta muistan kerran sinne elämääni paenneeni. Ja se on sitä paitsi sopivan bussimatkan päässä ja sopivan erilainen, kuin matkustaisi Sydneystä Yambaan.

Vasta palattuani  Suomeen myös tajusin, ettei seurustelusuhteen loppumisesta voi alkaa parantua kuin siellä, missä on yhteiset muistot. Ekana yksinäisenä perjantaina istun tuolissani tv:n edessä ja mietin, miten olisin nyt sohvan uumenissa, jonkun seurassa, jos ei olisi käynyt kuten kävi. Vaikka onneksi kävi, kuten kävi.

Seuraavaa matkaa tuskin uskaltaa alkaa suunnitella ennen säännöllisen palkan ilmestymistä tililleni, se metsästys onkin aloitettava seuraavaksi. Seinälleni ripustin Lidlistä viidellä eurolla hankkimani maailman kartan, josta voin ruksia seuraavia kohteita kerratessani maantietoa. Pohdin myös tämän blogin tulevaisuutta. Kiinnostaako ketään seurata elämääni Helsingissä nyt, kun jännin reissu on risteily Tukholmaan (yksi on tiedossa jo ensi viikolla vanhempieni kanssa)..? Täällä voin kuitenkin avautua tietäen, ettei ruutujen takana ole toivottavasti yhtään minut henkilökohtaisesti tuntevaa ihmistä, joten jatkan, katsotaan kiinnostaako ketään. 

-anteeksi, on niistettävä väliin, sain koneesta jonkun sitkeän flunssan-

Ja sitten koisimaan. On se helppoa, kun Suomi on yksi aikavyöhyke ja myslissä lukee "suomalaista", vaikkei papaya tai banaani täällä kasvakaan.