tiistai 19. marraskuuta 2013
Laatuviihdettä Teemalla
Kirjoitan kerrankin hyvästä sarjasta ennen kuin se on ehtinyt yli puolen välin eli jos laatuviihde Australiasta kiinnostaa, esittää Yle Teema maanantai iltaisin kello 21.30 Läimäys nimistä draamasarjaa. Joka jaksossa päähenkilö on eri, mutta kaiken käynnistävä läimäys kummittelee hienosti taustalla. En ollut ihan varma pidänkö ohjelmasta ensimmäisen osan perusteella, mutta eilen tulleessa kakkososassa päähenkilö Anouk eli Essie Davis tekee niin tarkastelevan ja upean roolisuorituksen, että aion katsoa sarjan loppuun. Tapahtumapaikkana on Melbournen lähiöt, mutta toistaiseksi en ole aksentin lisäksi tunnistanut kuin ruokatavaroita. Hesarista (linkki juttuun) voi tsekata enemmän sarjan pohjalla olevasta kirjasta sekä tarinasta yleensä. Kahden ekan jakson perusteella en kuitenkaan ole varma tutustuttaako sarja Australialaiseen keskiluokkaan. Vanhempani muunmuassa kysyivät ensimmäisen osan jälkeen, käyttävätkö normaalit, perheelliset ihmiset ausseissa kaikki huumeita? No eivät, kas kun kahdessa ekassapa käyttävät. Hieman suodatinta siis. Ja henkilöhahmojen lisäksi tuttuihin sanoihin ja ruokatavaroihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tervehdys!
VastaaPoistaOlipa mahtavaa löytää blogi working holiday -vuodesta Australiassa ja vielä näin tuoreena tapauksena! :) Olen 27-vuotias nainen ja aivan vasta sain tuossa idean, että mitäpä jos lähtisin myös joksikin aikaa Australiaan wh-viisumilla. Kauan aikaa olen haaveillut ulkomaille joksikin aikaa muuttamisesta, mutta en olisi ikinä uskonut, että voisin oikeasti yksin jopa lähteä.. Kuitenkin olen jollain tasolla hyvin arka... ja silti seikkailunhaluinen. Nyt vain on sellainen olo, että jotain pitää tehdä tässä elämässä ennen kuin se päättyy ja vielä kun on nuori, terve ja itsenäinen ihminen. (Seurasin juuri vierestä läheisen ja suht nuoren ihmisen ajan loppumista tällä planeetalla...). Ajatus Australiaan lähdöstä kutkuttaa todella paljon, mutta en silti ole vielä lyönyt suunnitelmia lukkoon.
Olisi todella mielenkiintoista keskustella aiheesta lisääkin sen jo kokeneen kanssa! Ainakin alan nyt välillä lueskella näitä sinun blogeja aiheesta ja perehtyä asiaan paremmin, että mitä siellä olo oikeasti voisi olla. Olen usein vähän liian idealisti ja on hyvä saada realistinen kuvaus. Voisiko näin hullun idean oikeasti toteuttaa...ja olisiko se enimmäkseen mukava kokemus? :)
Moi!
VastaaPoistaAivan mahtavaa kuulla suunnitelmistasi! Kuulostat minulta ennen lähtöä... Pohdin voisinko oikeasti uskaltaa lähteä yksin, olisiko se mahdollista todella?? Ja siinä sivussa joku polttava tarve korvensi sisällä, tyynytti liian järjen äänen ja lietsoi uskallusta, ja ajoi lopulta lähtemään. Ja hyvinhän se meni, ihan koko vuosi! Jos hiemankaan haluat sinne, on sinun ehdottomasti lähdettävä. Niin hieno kokemus se on - siellä ollessa ja ikuisesti takaisin paluusi jälkeen. Toisessa blogissani sparassakeksittya.blogspot.com on enemmän matkakertomusta, tänne olen kirjannut "inside juttuja". Kiva, jos olisi kirjoituksistani apua. Laita kysymyksiä vaan, ja jos haluat jutella sähköpostitse, annan osoitteeni. :) Wippii!!! Go for it!
:) Ilmeisesti oli tosiaan hyvä kokemus kaikenkaikkiaan. Kieltämättä, kun yksi ilta lueskelin ennen matkaasi kirjoitettuja blogitekstejä, kuulostivat pohdinnat hyvin tutuilta :D Yritän vielä järjellä ajatella kaikkea käytännönasioita ja valmistautua henkisesti siihen, että siellä todella ollaan sitten ainakin aluksi yksin ja että rohkea ja aikaansaava pitää olla! (asunto, työ, uudet tuttavat, mahdollisimman monipuolisesti koko Australian näkeminen ym.). Kokemus kyllä todellakin houkuttaa! Ehkä eniten pelkään sitä, että jos (ja kun) siellä tulee yksinäisiä ja huonoja hetkiä ja koti-ikävä, niin miten siitä selviää ja pääsee mahdollisimman pian yli? Ja kuinka siellä oikeasti uskaltaa itsekseen matkustella ja tehdä kaikkea? Ja tietenkin se mietityttää, kuinka hyvin pystyy esim. tekemään asiakaspalvelutyötä englanniksi :D Itse vielä aloin empiä suunnitelmia, mutta moni patistaa lähtemään, niin kai se häätyy kokeilla :) APUA! Mieli varmasti poukkoilee vielä molempiin suuntiin, mutta koitan rohkaista itseäni. Ens loppukeväänä/kesällä näillä näkymin lähtisin. Ois kyllä kiva s-postillakin kuulla vinkkejä. Mulle voi kirjoittaa osoitteeseen lumihelmiariel@suomi24.fi. :) Oon käynyt tsekkaamassa myös toisen blogisi!
PoistaEnsinnäkin on kerrottava, että ekalla viikolla mun oli motivoitava itseäni koti-ikävää vastaan miettimällä, että käyn mielummin vessassa Sydneyssä kuin kotona Suomessa. Niin yksinkertaisesta ja idiootista jutusta aloitin, sillä toki kyyneleet virtasivat ja epävarmuus ihan kaikesta vaivasi. Mutta se oli myös hienoa, kaikki oli edessä ja mahdollista. Yksi huonekaveri nimittäin suuntasi puolen vuoden pestille lapsia hoitamaan Brisbanen kupeeseen. Hän oli ylitse vuotavan tyytyväinen, kun hänellä oli tämä selvä suunnitelma katsellessaan muunmuassa mun hermoilua, mutta mä taas olin varma olevani onnekkaampi. Kun on kaikki edessä, tarvitsee vain itse päättää mitä haluaa! Ja mennä sit sinne. Kuulostaa helpolta, ja Australiassa onkin. Kunhan uskot siihen itse, ja menet.
VastaaPoistaHelpX oli myös iso pelastukseni, ilman sitä en olisi jaksanut koko vuotta. Ja onneakin oli ihan reilulla kädellä! Englanniksi asiakaspalvelutyön tekeminen ei suomalaiselle ole mikään juttu! Ranskalaisia on paljon ja heillä on todellakin melko huono kielitaito, ja silti hekin pärjäävät vaikka missä! Aussit vaan ovat niin easy going, he ymmärtävät sinua ja jaksavat auttaa, eivät nipota ääntämisestä tai kieliopista. Ja nyt laitan sulle postia :)