Toinen kiehtova tunne on suomalaisten joululaulujen laulaminen ulkomailla. Niihin liittyvä tunnelataus kertautuu, kun ympärillä ei ole sitä normaalia meinikiä eli mustaa taivasta, valkeaa maata ja pakkasta - tosin katsotaan vaan mitä tämä joulu tuo tullessaan, toivoa kai on... Parhaiten mieleeni on jäänyt näistä tunteita aiheuttavista lauluista Sylvian joululaulu. Oletteko kuunnelleet sen kolmatta säkeistöä tarkemmin? Se menee näin:
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkesi tuo, sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman.
Ja sitten kun sammuu sun tuikkesi tuo, sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman.
Voi juma! Toi kohta saa aina vedet silmiin ja ihokarvat pystyyn, ja näin tapahtuu itse asiassa nykyään myös kotona, muistellessani niitä hetkiä, kun olen noita säveliä ulkomailla laulanut ja ajatellut Suomea... En ole yleensä ollut mikään isäinmaallinen tyyppi, mutta kyllä kaikki sellanen ulkomailla terästyy. Tai ehkä sitä vaan tajuaa, ettei Suomi ole hassumpi paikka, se on oikeasti koti. Enpä siis yhtään ihmettele, että monet tahtovat "home for christmas", mutta jos mahdollisuus on, kokeilkaa joskus joulua poissa kotoa. Jos tavoitatte sen haikeuden ja spesiaalin fiiliksen, saatte luultavasti takaisin osan lapsuudne joulun taikaa. Kyseinen juhla alkaa taas tuntua taianomaiselta.
Hyvää joulun odotusta Suomeen ja ulkomaille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti