Koti-ikävä ja muita hankintoja

Lähtö lähestyy päiväpäivältä, sen alan vihdoin tajuta. Olen alkanut kertoa lähdöstä ja suunnitelmastani vihdoin kavereilleni. Joudun hieman säveltämään, että aloin suunnitella matkaa vasta syntymäpäivieni jälkeen maaliskuussa, mutta syy myöhään kertomiselle on silti sama: en halua kuulla kauhisteluja yhtään liian aikaisin ennen kuin lähtö on jo niin lähellä, ettei paluta ole. Nyt on jo se hetki. Viime lauantaina kertoessani taas yhdelle kaverille kuulin absurdeimman huolen lähdöstäni: "Pidä huolta, ettet joudu ihmiskaupan uhriksi, Australiassa on niin paljon järjestäytynyttä rikollisuutta ja Aasia on niin lähelä". Jep, jep, tähän huoleen en usko alkuunkaan, mutta toisen kaverin heittämä pohdinta "Oletko miettinyt miltä tuntuu, kun et ole täällä enää syksyllä?". No enpä ole. Siitä alkoi pohdinta koti-ikävästä.

Ensimmäisellä pitkällä matkallani poissa kotoa podin kovaa koti-ikävää. Kyyneleet tulivat ilman varoitusta, ilman varsinaista pahaa oloa tai surua. Itketti, vaikka tiesin kokevani kaikkea jännää ja kivaa. Onneksi matka kesti vain kuukauden, ja olinhan silloin yli kymmenen vuotta nuorempi kuin nyt. Toisella, neljän kuukauden mittaisella reissulla itkin ekoina päivinä ostaessani postimerkkejä. En pystynyt lopettamaan sitäkään itkua, mutta se haihtui, kun keksin kavereita ja mukavaa tekemistä. Kolmannella, yhdeksän kuukauden matkalla en enää itkenyt, olin vain helpottunut päästessäni pois kotoa uusiin maisemiin. Toivottavasti niin käy nytkin, vaikka kaiken epävarmuuden ja työpaikoista ja majoituksesta kilpailemisen tuiskeessa voi välillä tulla ikävä kotoista ruisleipää ja salmiakkia.

Konkretiaa lisäsi myös se, että kerroin lähdöstä eilen töissä. Juridinen oikeuteni on tehdä varsinainen irtisanomisilmoitus vasta kaksi viikkoa ennen h-hetkeä, niinpä en matkan peruuntuessa joudu työttömäksi. Vaikka mikäänhän ei ole tässä enää peruuntumassa. Hieman hirvitti sanoa irti suomalainen ihanne, vakituinen työ, mutta ELÄMÄ ON TEHTY ELETTÄVÄKSI!

Sittenpä niihin hankintoihin! Tilasin Lahtelaisesta nettikaupasta matka-adapterin Australian sähköpistokkeita varten. Tämä adapteri oli sopivan pieni ja tuntuu varsin jämäkältä koko vuoden tarpeisiin. Matkan suunnitteluun löysin netistä mainion työkalun Tripwolfin sivuilta. Siellä voi etsiä maakohtaisesti mielenkiintoisia vierailukohteita, jotka voi lisätä henkilökohtaiseen matkasuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehdessä kohteista voi myös lukea lisätietoja, Australiasta palvelimelta löytyy 535 kohdetta omaan matkasuunnitelmaan lisättäväksi. Sitten kohteet järjestellään sopivasti ja teetetään ohjelmalla pdf-muotoinen matkaopas kansilehtineen, karttoineen ja kohdeinfoineen. Ihan sikamakee juttu! Omaan oppaaseeni keräsin 19-paikkaa: kuusi länsirannikolta, seitsemän itärannikolta, kolme etelästä ja pari maan keskeltä. Suunnitelmaa klikkaillessa matkakuumeen saa sopivaan nousuun.

Seuraavina hankintoina ovat rinkan lentosuoja, niitä saa urheilu- ja retkeilykaupoista parilla kympillä ja ovat helpompia käyttää kuin jätesäkit. Kansainvälinen ajokortti on Australian liikenteessä pakollinen, hankin sen varmuuden vuoksi, sillä koskaan ei tiedä mihin duuniin tai tilanteeseen sitä joutuu. Pankkikorttejakin tilasin yhden lisää, Visa debit tekee seuraa elctronille ja Master-cardille, ihan varmuuden vuoksi. Kilpavarustelu kiihtyy samaa vauhtia matkakuumeen kanssa...