Tuohon alkuperäiseen Listaa-postaukseen tuli hyvä kommentti, missä kysyttiin minkälaisen listan tekisin nyt, jos miettisin aikaa taaksepäin ja matkaani. Siis on myönnettävä, että ehdin jo keväällä työttömyyden kanssa painiessani katua lähtöäni (kamalaa tunnustaa) ja kirosin, miksi hitossa oli taas toteltava sisäistä ääntäni. Jos olisin jäänyt Suomeen, olisin varmasti jättäytynyt irti toimimattomasta parisuhteestani, mutta nyt minulla olisi töissä haasteita toisensa päälle, kuukausipalkkani saattaisi huidella kolmea tonnia ja olisin onnellinen asuntovelallinen jossain kivassa kaksiossa, minkä parvekkeella olisin voinut nauttia kesästä ja aamukahveista.
Tuota pohdintaa kesti hetken, vaikka aina sen iskiessä yritin henkisesti läimiä itseäni poskille ja takoa päähäni, ettei kokemaani vuotta voi sanoin kuvailla, ei rahassa mitata, eikä koskaan katua! No onneksi töitä löytyi ja nyt sopimustani jatkettiin vuoden 2015 loppuun, joten olen taas alkanut nähdä kokemani pelkästään positiivisessa valossa. Olen myös tajunnut, että koska asioilla on tapana järjestyä, oli irtisanoutuminen, reissu ja sitä seurannut vuoden työttömyys ja pätkätyö rupeama juuri jotain mitä tarvitsin. Nyt ekaa kertaa ei syksyllä tee mieli lähteä pitkäksi aikaa pois, ei ole tarve ravistella koko universumiani, vaan oma asunto ja parisuhde ovat realistisesti toivelistalla. Toteutuminen ei kummassakaan ole mitenkään taattua, mutta jo tämä tunne, etteivät ne kaksi asiaa kahlitsisi minua vaan olisivat ilon aiheita, on palkitseva.
Mutta sitten siihen listaan, miksi Aussi-vuoteni oli kannattava ja miksi "ei":
+ kokemus
+ tuttavuudet
+ henkinen kasvu, en jännitä enää niinkuin tajuan aiemmin tehneeni. Enkä tee asioita, koska niitä tulee tehdä vaan koska haluan, ja vihdoin tiedän voivani
+ pääsin paikkoihin, mihin en unelmoinut pääseväni; tein asioita, joita en ikinä kuvitellut tekeväni (avokaadojen poiminta, kenguruiden hoito, snorklaus Isolla Valliriutalla, yksin maapallon kiertäminen... Lista on oikeastaan loputon)
+ koin paratiisin, ja tajusin löytäneeni paikan mistä ei oikeasti ollut kiire pois (Port Douglas)
+ tulin sinuiksi ulkonäköni kanssa, lähdin ulos niissä vaatteissa mitä puhtaana oli ja unohdin ulkonäköpaineet, oli pakko!
+ koin reppureissauksen ihanuuden ja ne ihanat pienet ongelmat
+ itsenäistyin, vaikka luulin jo olevani itsenäinen
+ selätin ne pelon, liian seikkailun, epävarmuuden, tuttuuden ja turvallisuuden tunteet, mitkä olivat viimeksi listani miinuspuolella
+ maailma on vihdoin osterini, matkallelähdöstä tuli vuoden ansiosta erittäin helppoa - oli kyse matkasta Turkuun tai Jenkkeihin
+ entisestäänkin pitkä pinnani venyi vielä hieman. Osaan esimerkiksi nukahtaa välittämättä melusta, sekin on asenteesta kiinni.
- käytin paljon rahaa, jolla olisin juurikin sitä asuntoa voinut rahoittaa, tai ostaa haaveilemani kellon
- irtisanoiduin vakkaridunista, jonka avulla minulla voisi nyt olla omistusasunto
Yiritn kasvattaa tuota miinus-listaa pohtimalla, mutta nämäkin kaksi miinusta piti todella keksimällä keksiä. Ja kuitenkin, raha on vain rahaa ja duuni-asiassa onni oli lopulta myötä. Kerran vielä sanottuna, minulla oli myös niin hyvä tuuri matkassa, ettei mitään pahaa koko vuoden aikana sattunut, joten senkään puolesta en voi miinuksia listata. Kyllä se vaan on niin ärsyttävästi, että mahtavaa oli ja kaikkien matkaa pohtivien pitäisi vaan ottaa ja uskaltaa! Ja myös uskaltaa palata, jos siltä tuntuu. Kaikkia ei ole luotu kulkemaan, mutta "mitä jos" on niin vahva tunne, että se vaivaa läpi elämän.
Moi! Ymmärtääkseni teit farmijuttuja työksesi asuessasi Australiassa. Mulle heräs niinkin omituinen kysymys, että eikö matkat kaupungeista landelle (missä farmityöt sijaitsee) maksa hirveesti? Australia on niin iso maa ja välimatkat pitkiä, että väkisinkin vie aikaa sekä rahaa liikkuminen. Etsitkö siis aina lähellä olevia farmeja, ja miten niissä yleensä meni työn aloitus? Pitikö olla tyyliin heti seuraavana päivänä farmilla, ja miten onnistuis liikkumaan niin nopeasti? Vähän hassu kysymys, mutta mietityttää. Sekä onko sulla heittää jotain hyviä sivustoja, mistä pystyis tsekkaamaan hyvin bussit/lentokoneet/muun julkisen liikenteen liikkumisen varalle? Kiitos :)
VastaaPoistaMoi!
VastaaPoistaYmmärrän pohdinnan hyvin! Siis mä tein farmiduuneja, mutta vain HelpX-sivuston kautta ja siis vain isäntäperheissä. Valitsin paikat aina niin, että niihin pääsi bussilla tai sitten perhe oli valmis tulemaan bussille vastaan. Useat kiinnostavat mestat olis vaatineet autoa, koska sijaitsevat oikeasti monen tunnin ainoastaan omalla autolla taittuvan matkan päässä - nämä jäi kokematta. Mut ei matkat nyt niin järkysti maksaneet, ehkä 30-50 dollaria sivu isosta kaupungista pieneen. Ja kun siellä viipyi sen pari viikkoa asunnon ja ruoan saaden, jäi rutkasti plussalle! Näin siis ihan puhdas työntekijäksi pestautuminen jäi kokematta, siitä en osaa kommentoida paremmin.
Toiseksi suunnittelin matkani niin, että saavuttuani vaikka Melbourneen aloin saman tien etsiä isäntäperhettä siitä läheltä, noin 2-4tunnin dösä/junamatkan päästä. Onnea yleensä oli ja sain paikkoja lyhyelläkin varoitusajalla ja aina aikataulut perheissä oli joustavia. Hostellin maksoin aina vain pari yötä etukäteen, jotta nopea lähtö oikeasti oli mahdollinen.
Paikallisbusseihin ja juniin lippuja sai helposti. Niin ja siis paikallisliikenne (meidän matkahuolto tms) siellä toimii ihan kiitettävästi maan koosta huolimatta. Jokaisella osavaltiolla on oma liikennöitsijänsä ja niillä omat sivut. Western Australiassa mm. http://www.transwa.wa.gov.au, Victoriassa http://www.bctransit.com/regions/vic/ ja http://ptv.vic.gov.au/. Löydän tässä itsellekin uusia sivuja, laitan vaan googleen bus tai train ja osavaltion nimen. Lentoja kantsii etsiä ihan perinteisesti mm. Quantasin sivuilta, tai sen lentoyhtiön, millä haluaa matkustaa. Mä menin jopa matkatoimistoon varamaan lentoja, siellä backpacker toimistot nimittäin oikeasti auttavat ja ovat halpoja :D Osavaltioden välisiin matkoihin käytin yleensä Greyhoundia ja niiden bussipassia, jonka olin ostanut etukäteen. Tulikohan järkeviä vastauksia tässä :)