tiistai 30. lokakuuta 2012

Haloo Helsinki!

Toivon, että jokainen joka hiemankaan unelmoi Australiaan tulosta, voi ja toteuttaa ajatuksensa. Tämä on maagista matkailua! Kerrankin ei ole kiire mihinkään ja pelkkä pyöräretki saa aivan uuden ulottuvuuden hienon luonnon ja eläimistön takia. Voi haistaa eukalyptusmetsän tuoksun, nähdä linnut, liskot ja kaikki muut eläimet villeinä luonnossa, kuten niiden pitääkin olla. Myös kymmenen minuutin kävely pienelle vesiputoukselle nimeltä Venus baths sai todella merkityksensä, kun istuin alas kalliolle ja kuuntelin veden solinaa. Ja välillä myös Haloo Helsigin Maailman toisella puolen-kappaletta. Sanoitukset tulevat todeksi, kun niitä täällä pallon toisella puolella kuuntelee.

Australialaiset ovat myös ystävällisiä, joten heihin todella kannattaa tutustua. Hankkia työ tai asua perheessä, kokea vieraanvaraisuus ja ystävällisyys. Olen päässyt parhaisiin paikkoihin sekä ruokakauppaan juuri sen ansioista, että olen tuntenut paikallisia ihmisiä. Isoissa kaupungeissa meno on toki kuin Suomessa, kaikilla on kiire jonnekin. Pienemmissä kylissä ja kaupungeissa tyyli kuitenkin vaihtuu välittävään, kiinnostuneeseen ja iloiseen asenteeseen. Aina tervehditään Hi! How are you? ja vaikka aina menee hyvin, saa tervehdys ja kysymys hymyilemään. Jotkuta kiinnostaa miten minulla menee.

Muutan tänään tilapäismajoitukseen hostellin pitäjien asuntoon, sillä mesta on tulevan laukkakilpailun eli Melbourne cupin takia täynnä ( itse kisa käydään tiistaina, mutta kansallinen juhlapäivä antaa aiheen pitkään viikonloppuun ja juhlintaan). Moni siis ottaa maanatainkin vapaaksi ja majoitusliikkeet pullistelevat turisteja. Pakkaaminen sai miettimään mitä en olisi ottanut mukaan ja mitä olisinkin tarvinnut? En ole tarvinnut makuupussia, sillä en telttaile. Olisin tarvinnut farkkuhamettani, se olisi siisti töissä ja vilpoinen helteillä, ja siinä voisi kyykistellä huoletta. Tietokonetta en ole kaivannut, kameran mukaan ottamisesta olen tyytyväinen. Luin jostain, että kymmenet alushousut ja sukat ovat sopiva määrä, ja sen allekirjoitan itsekin. Kenkiä taas minulla on tasan yhdet, ja toiset puutarhatyöskentelyyn. Hyvin olen selvinnyt. Taskulamppu on ollut kätevä, suosittelen.

2 kommenttia:

  1. ihanaa, että olet tykännyt olla siellä, ja toivon todella itsekin pääseväni joskus Ausseihin! kuulostaa ihananlta, mutta jos vain jotenkin joskus mahdollista (ymmärrän kyllä jos ei ole) niin voisit tehdä ns kuvapostauksen tai laitta muuten vaan myös kuvia että saisi nähdä lukemisen lisäksi. Onnea matkaan!

    VastaaPoista
  2. Moi! Kiitos kommentista! Pidan toistakin blogia, johon kirjoitan tarkempaa matkakertomusta ja johon lataan kuvia, osoite sparassakeksittya.blogspot.com Voisin kuitenkin ladata tanne sellaisen lapileikkauksen parhaista otoksista, tai kuvista jotka kuvaa matkaani...

    VastaaPoista